Ruotsin kieli kiukuttaa

Julkaistu Tehy-lehden numerossa 1/2006. (Lihavoinnit toimituksen.)

Batulo Essakin ja Sylvia Adjadjihouen virkaura kompastui kaksikielisyysvaatimukseen

Batulo Essakin suomi soljuu nopeasti ja varmasti. Verbit taipuvat sutjakkaan ja kielen vivahteet ovat hallussa. Silti maahanmuuttajataustaisen kätilön mahdollisuudet saada virka pääkaupunkiseudun terveydenhuollosta ovat tyssänneet siihen, ettei Essak hallitse ruotsia.

-Valmistuin kätilöksi vuonna 1995 ja pääsin töihin Naistenklinikalle. Työssäni käytin suomea, englantia, venäjää ja somaliaa, mutta vaikka olen pätevä hoitaja, HUSista en ole voinut virkaa edes hakea, kun ei ole ollut ruotsin kielen taitoa. Batulo Essak ei erityiskohtelua vaadi, joten hän on ryhtynyt pänttäämään ruotsia kielikursseilla. Essakia kuitenkin kiukuttaa se, ettei kukaan kertonut hänelle opiskeluvaiheessa kaksikielisyysvaateista.
- Kun ihminen tulee Suomeen ja haluaa pätevöityä hoitoalalle, olisi kohtuullista, että hänelle kerrottaisiin heti Suomen olevan kaksikielinen maa. Kysyttäisiin, että haluatko oppia ruotsia ja sitten kieltä myös opetettaisiin. Ulkomaalaisilta ei ruotsia pitäisi vaatia, jos sitä ei edes opeteta, Essak napauttaa.

Nyt Essak työskentelee AIDS-tukikeskuksessa monikulttuurisen HIV-projektin parissa; siellä kukaan ei ole hänen ruotsin kielen taitonsa perään kysellyt. Essak saa palkkaansa myös kielilisää. Hän on tyytyväinen työhönsä- aina niin ei ole ollut.
-Yritin aikoinaan Kemissä hankkia jo olemassa olevalle hoitaja- tutkinnolleni täkäläisen pätevyyden. Kemi on pieni paikka, eikä siellä tiedetty, miten minun kanssani pitäisi menetellä. Ensimmäisen vuoden jälkeen sanottiin, että vielä pitää käydä yksi vuosi ja sen jälkeen sanottiin, että vielä yksi. Vastasin heille, ettei minun tarvitse käydä koko koulua uudestaan, tarvitsen vain pätevyyden.
Essak soitti Helsingin Kätilöopistolle, jonne hoitaja toivotettiin hetimiten tervetulleeksi. - Helsinkiin lähdin syksyllä ja jo seuraavana keväänä olin valmis. Syrjintää hän ei maahanmuuttajataustansa takia ole kokenut, sen sijaan vanhemmat hoitajat ovat pompotelleet tulokasta.
- Mutta niin ne tekevät uusille suomalaisillekin hoitajille. Ihmiset ovat erilaisia, jotkut ovat julmia, jotkut kilttejä. Minun mielestäni kaikkia pitäisi kohdella tasavertaisesti. Itsenäistä työtä Virosta kotoisin oleva sairaanhoitaja Sirje Helk kertoo päässeensä Suomessa Essakia helpommalla.
- Ei minulta ruotsia vaadittu. Suursuon sairaalasta Helsingistä sain suomen kielen todistuksen perusteella toimen seitsemän vuotta sitten. Ylihoitaja vinkkasi, että paikka olisi auki ja kehotti hakemaan. Kielitoimistossa testattiin suomen kielen taitoni, myöhemmin täydennyskoulutuksessa kysyttiin jo suullista ruotsiakin. Kielilisää en työssäni saa. Helk antaa tunnustusta työnsä itsenäisyydelle.
- Virossa sairaanhoitajat ovat vahvasti lääkärin käskyvallan alla. Täällä työ sisältää mielettömän ison vastuun, osittain siksi halusinkin täydennyskouluttautua sairaanhoitajaksi. Halusin myös oppia ymmärtämään suomalaista hoitokulttuuria paremmin, viisitoista vuotta Suomessa työskennellyt Helk huomauttaa. Monikulttuurisuus hoitoyhteisöissä on Helkin mielestä aina eettisen keskustelun paikka.
- Eri maista tulevat hoitajat vaikuttavat omalla tavallaan niin potilassuhteisiin kuin henkilökunnan keskinäisiinkin väleihin. Meillä Suursuolla on hyvä ilmapiiri, ennakkoluulot ulkomaalaisia kohtaan ovat vähentyneet. Nyt Viroa ei enää yhdistetä Neuvostoliittoon ja potilaidenkin tietoisuus eri kulttuureista on kasvanut.

Sylvia Adjadjihoue tekee kolmivuorotyötä Jorvin kotisairaanhoidossa. Potilas on "ihana", mutta koulutustaan vastaavassa työssä Adjadjihoue ei ole.
- Kun tulin Suomeen vuosia sitten, luulin, että saan kätilön töitä vaikeuksitta. Zambialaisia todistuksiani ei kuitenkaan hyväksytty, vaan minun piti mennä uudestaan kouluun. Olin kolme vuotta koulussa ja kaksi vuotta Kätilöopistolla. Valmistuin vuonna 1998.

Adjadjihoue etsi sinnikkäästi oman alansa töitä, mutta pääsy takertui aina kielitaitoon.
- Näin sujuvasti puhun suomea, mutta aina sanottiin, että tarvitsen kaksi kieltä. Se toinen tarkoittaa ruotsia, jota en osaa ollenkaan. Pitkään aikaan en siis ole harjoittanut kätilön ammattia, vaan hoidan hengityshalvauspotilasta kotona. Minulle on sanottu, että toimi on voimassa niin kauan kuin potilas on elossa. Adjadjihoue on niin tympääntynyt kielikysymykseen, että muuttaa maasta heti, kun aika on kypsä.
-Mieheni etsii Kanadasta parhaillaan vakityötä. Kun hän sen saa, minä muutan perässä. Täällä on monta kivaa juttua, mutta suomalaista terveydenhuoltoa haittaa monikulttuurisuuden puute. Tarvittaisiin lisää hoitajia ulkomailta, myös opetus olisi saatava monikulttuurisemmaksi. Vierasmaalaiset hoitajat ovat yhä shokki.

 

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ei lupaa helpotusta maahanmuuttajahoitajia kismittäneeseen kielikysymykseen. Tehy-lehti kysyi ministeriön kantaa siihen, olisiko mahdollista muuttaa kieliasetusta niin, että maahanmuuttajilta ei vaadittaisi ruotsia virantäyttövaiheessa.
- Kielilain muuttaminen tapahtuu säädösten normaalissa muuttamisjärjestyksessä. Lain mahdollisten muutosten valmistelusta vastaa oikeusministeriö. Kielitaitovaatimukset valtion ja kunnan viroissa ja toimissa perustuvat kielilakiin, jonka tarkoituksena on turvata perustuslaissa säädetty oikeus käyttää omaa kieltä, suomea tai ruotsia viranomaisen kanssa asioitaessa, ylitarkastaja Marjukka Vallimies-Patomäki STM:stä kommentoi. Ylitarkastaja ymmärtää maahanmuuttajahoitajien usein ylitsepääsemättömät vaikeudet hallita maan valtakielen lisäksi virkamiesruotsi. Tässä ei ole kuitenkaan kysymys pelkästään työntekijän velvollisuuksista, vaan samalla potilaan oikeuksista ja potilasturvallisuuden vaatimuksista. Esimerkkinä hyvästä käytännöstä haluaisin mainita HUS:in tarjoaman mahdollisuuden ruotsin kielen opiskeluun työajalla, Vallimies-Patomäki mainitsee. Ylitarkastaja vetoaa työnantajiin, jotta nämä satsaisivat riittävästi myös maahanmuuttajien perehdytykseen työpaikoilla. Terveydenhuoltoon olisi maahanmuuttajahoitajien työpanos hänen mukaansa enemmän kuin tervetullut.
-On arvioitu,että työikäisistä maahanmuuttajista vain vajaa yksi prosentti työllistyisi tällä hetkellä terveydenhuollon tehtäviin. Työvoimatarpeiden kasvu edellyttää maahanmuuttajien työllistymistä nykyistä enemmän myös sosiaali-ja terveydenhuoltoon. Tätä tulee tukea sekä alan koulutus-että työyksiköiden toimenpitein, ministeriöstä muotoillaan.

Teksti Essi Kähkönen