Pakkoruotsi.net - Kielellisen demokratian ja sivistyksen puolesta  
 

 Suomen kielipolitiikka ja kieltenopetus

 
Etusivu
Pakkoruotsin ajajat
Pakkoruotsin perustelujen tarkastelua
Suomen työelämän tarvitsemat kielet
Onko Suomi kaksikielinen maa?
Suomen kielipolitiikka vs. demokratia
Kielten opiskelu kouluissa
Ruotsinkieliset kiintiöt kouluissa
Ketkä haluavat muutosta?
Keinotekoisen kaksikielisyyden kustannukset
Median sensuuri
Ruotsalainen Kansanpuolue
Miksi pakollinen ruotsi?
Kielikylpyopetus
Pohjanmaa
KIEPO-projekti
Vain toimimalla voit vaikuttaa!
Uutiset ja kannanotot
Linkit
Info
Yhteydenotto

 

 

Uutiset ja kannanotot 2008

Lukioon kielikurssien suorittaminen näyttökokein

28.7.2008

Lukiolaisen ei tarvitse enää suorittaa yksittäisen aineen kursseja, jos hän pystyy kokeella todistamaan osaamisensa oppiaineessa. Näin ehdotetaan hallituksen lukiolain muutosselvityksessä. Laki astuisi voimaan vuoden 2009 alussa.

Turun Sanomat: Ehdotetun lukiolain mukaan pelkkä näyttökoe voisi riittää kurssin läpäisyyn

Turun Sanomat: Lakiuudistus tuomassa näyttökokeet lukioihin

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lukiolain muuttamisesta

Uudistus hyödyttää ennen kaikkea ruotsinkielisiä lukioita. Ehdotuksen toteutuessa ruotsinkielisillä olisi oikeus todistaa osaamisensa suomen kielessä näyttökokeella. Ruotsinkielisistä suurin osa on kaksikielisiä, joten he suorittaisivat lukiossa pelkällä kokeella suomen kielen, kun taas suomenkieliset, jotka ovat pääasiassa yksikielisesti suomenkielisiä, istuisivat ruotsin tunneilla kuten ennenkin ja pänttäisivät ruotsia kotona.

Jos ruotsin pakollisuudelle olisi olemassa pätevät perustelut, asia olisi hyväksyttävissä. Koska ruotsin pakollisuudelle ei ole päteviä perusteluja, pakkoruotsin epäoikeudenmukaisuus vain kasvaa uudistuksen myötä: suomenkielisille asetetaan suurimmalle osalle täysin turha rasite, kun ruotsinkieliset päästetään rasitteesta käytännössä pelkällä kokeella.

Ratkaisu asiaan olisi ruotsin kielen muuttaminen valinnaiseksi kieleksi muiden kielten rinnalle.

Monet ruotsinkieliset vaativat pakkoruotsia siksi, että ruotsinkielisten on vastaavasti luettava koulussa suomea. Jos ruotsinkielisten pakkosuomea ei "kostettaisi" suomenkielisille, olisi se monien ruotsinkielisten mielestä väärin. Jos lukiolain muutos asettuu voimaan, eli ruotsinkieliset selviävät suomen kielestä pelkällä näyttökokeella, tulevatko ruotsinkieliset vaatimaan silti edelleen, että suomenkielisten on istuttava ruotsin tunneilla?

Normaalisti demokraattisessa valtiossa vähemmistölle aiheutuu luonnostaan suurempi rasite kuin valtaväestölle. Suomessa 91 prosentin valtaväestölle, ei aiheudu, vaan aiheutetaan keinotekoisesti suurempi rasite kuin vähemmistölle, mikä on rasite koko maalle.

Puoluenuoret ehdottavat pakkoruotsista luopumista

9.6.2008

Uudenmaan Kokoomusnuoret on tehnyt aloitteen ruotsin kielen muuttamisesta kouluissa vapaaehtoiseksi kieleksi. Kokoomuksen puoluehallitus kuitenkin esittää, että puoluekokous hylkäisi aloitteen. Kokoomuksen puoluehallitus käyttää hylkäävässä kannassaan väittämiä, jotka voi tiivistää seuraaviin kohtiin:

– Jos ruotsi muutetaan kouluissa valinnaiseksi kieleksi, luovutaan samalla ruotsin asemasta virallisena kielenä.

– Ottaen huomioon perustuslain turvan koskien molempia kansalliskieliä, on perusteltua molempien kotimaisten kielten opiskelu ja osaaminen koko maan kattavasti.

Väittämät eivät pidä paikkaansa. Vaikka ruotsi muutettaisiin kouluissa valinnaiseksi kieleksi, ruotsin asema virallisena kielenä säilyisi, sillä virallisen kielen aseman ruotsin kielelle antavat perustuslaki sekä kielilaki, ei koululainsäädäntö. Molempien "kotimaisten kielten" opiskelu ja osaaminen koko maan kattavasti ei ole perusteltua, sillä suurin osa suomenkielisistä ei tarvitse – tai ei tarvitsisi, jos palveluja ruotsin kielellä vain rationalisoitaisiin – työssään ruotsia.

Kokoomuksen puoluekokoukselle 13. – 15.6.2008  jätetyt puoluekokousaloitteet (Aloite 88)

Myös muut eri puolueiden nuoriso(piiri)järjestöt ovat tehneet aloitteen ruotsin kielen muuttamisesta valinnaiseksi tai vapaaehtoiseksi kieleksi.

Kielipolitiikassa huomioitava alueellisuus

Pohjois-Karjalan Keskustanuoret valmiita muuttamaan perustuslakia

Tohmajärveläisiltä kiellettiin järjen käyttö

Menneisyyden kahleet murrettava

Opetusministeri Sarkomaa korostaa eurooppalaisten kielten osaamisen tarvetta

2.6.2008

MTV3 uutisoi 1.6., että ylioppilaista 96 prosenttia kirjoitti A-kielenä englannin. MTV3 on leikannut pois seuraavan haastattelupätkän Kymmenen uutisista sekä netissä olevista uutispätkistä. Haastattelupätkä näkyy ainoastaan Seitsemän uutisissa 1.6.

Kari Hanninen, rehtori, Tampereen klassinen lukio:
”Tietysti, sillä se englantihan on valtakieli - - jokaisen täytyy englantia osata, mutta kyllä jokaisen täytyisi vähintään toinen vieras kielikin välttävästi edes hallita – enkä tarkoita siinä nyt tätä ruotsia.”

Katso Seitsemän uutiset 1.6.

Katso opetusministeri Sari Sarkomaan haastattelu

MTV3:n haastattelussa opetusministeri Sari Sarkomaa (Kok.) korostaa eurooppalaisten kielten osaamisen tarvetta, mutta MTV3 ei nosta haastattelussa esille millään tavalla ruotsin kielen asemaa. MTV3 on ruotsalainen yhtiö. MTV Oy:n omistaa kokonaan Nordic Broadcasting Oy, jonka puolestaan omistaa ruotsalainen kustannusosakeyhtiö Bonnier & Bonnier AB.

MTV3:n haastattelija kysyy opetusministeri Sarkomaalta, riittääkö suomalaisille se, että kaikki lukevat A-kielenä vain englantia. Sarkomaa vastaa, että ei missään nimessä. Pakkoruotsi.net vastaa: Riittäisi, jos B-kielenä (2. pakollinen vieras kieli) oppilas saisi valita eurooppalaisia kieliä ruotsin tilalla. Tällöin osa valitsisi jopa A-kielenä (1. pakollinen vieras kieli) jonkin muun kuin englannin, koska oppilas voisi alkaa lukea 7. luokalla B-kielenä englantia.

Haastattelussa opetusministeri Sarkomaa sysää vastuun kieltenopetuksesta sekä opiskelusta kunnille ja koululaisten vanhemmille, vaikka Sarkomaa opetusministerinä on itse vastuussa asiasta. Sarkomaa on ilmoittanut, että tällä hallituskaudella, eli niin kauan kun hän toimii opetusministerinä, ruotsin kielen asemaan ei puututa. Sarkomaa ei ole kuitenkaan pystynyt antamaan pätevää selitystä tälle päätökselle.

Vaasan käräjäoikeudesta ruotsinkielinen

2.6.2008
Päivitetty 19.6.

Vaasan käräjäoikeudesta tulee työkieleltään ruotsinkielinen, vaikka hoidettavista asioista 80 prosenttia on suomenkielisiä.

Oikeusministeriön suunnitelmassa on 27 käräjäoikeutta

Lakivaliokunnan kokoomuslaiset katsovat kielipolitiikan tunkeneen käräjäuudistukseen 5.5.

”Käräjäoikeuksien yhdistämistä koskevasta asioiden hoidosta ja perusteluista on hakematta jäänyt sellainen kuva, että RKP on onnistunut viemään ministeriötä kuin sitä kuuluisaa pässiä narussa.”

Käräjäoikeusuudistus uuteen harkintaan 3.5.

Paine kasvaa käräjäoikeuskiistassa 8.5.

Järkeä käräjäoikeusuudistukseen eduskunnasta 25.5.

”Pohjanmaan maakunta ei ollut Helsingin näkökulmasta riittävän tärkeä, jotta olisi kannattanut asettaa hallitussopu RKP:n kanssa vaakalaudalle.”

Käräjäoikeusuudistus läpi ilman vastustusta 14.6.

Suomen Lukiolaisten Liitto ehdottaa porkkanaa ruotsin opiskeluun

21.3.2008

Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL) esittää, että toisen kotimaisen kielen ylioppilaskoe muutettaisiin vastaamaan valtionhallinnon virallista kielitutkintoa, eli korkeakoulujen nk. virkamiesruotsia. Virkamiesruotsin voisi kuitenkin jatkossakin suorittaa halutessaan yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa, mikäli ei kirjoita ruotsia ylioppilastutkinnossa. Ruotsin kielen heikot oppimistulokset ovat SLL:n mukaan nousseet viime aikoina jälleen esille. Motivaatio-ongelmia ratkaistaan SLL:n mukaan parhaiten porkkanoilla.

YLEn uutinen

SLL ei kerro kannanotossaan, miksi se haluaa kannustaa lukiolaisia ruotsin opiskeluun. SLL ei myöskään ota kantaa muiden kielten opiskeluun, vaikka kaikkien muidenkin kielten kirjoittaminen ylioppilastutkinnossa on laskenut viime vuodesta.

Ilmoittautumistietoja ylioppilastutkinnosta

Useissa yliopistoissa ja useimmissa ammattikorkeakouluissa virkamiesruotsi on vain osa pakollisia ruotsin kursseja, joten ehdotuksen toteuduttua korkeakouluihin jäisi edelleen pakolliseksi nk. oman alan ruotsi.

Venäjän kielen osaajista on yhä kovempi pula

12.2.2008

Pula venäjänkielentaitoisesta työvoimasta pahenee, kertoo Ylen uutiset. Tuoreen selvityksen mukaan joka neljäs itäsuomalainen yritys olisi valmis palkkaamaan heti lisää venäjän osaajia, jos heitä vain olisi tarjolla.

Katso Ylen uutinen (katsottavissa 12.3. saakka)

TAK Oy:n kyselytutkimukseen vastasi 406 toimipaikan johtajaa Itä-ja Kaakkois-Suomesta.

Kysymys: Tärkeimmät kielet englannin lisäksi.
Tulos: Tärkein kieli:
venäjä 41 %
ruotsi 25 %
saksa  17 %
ranska 5 %
espanja 2 %

Tulos: Tärkein ja "myös tärkeä" kieli yhteensä:
venäjä 75 %
saksa 60 %
ruotsi 49 %
ranska 24 %
espanja 10 %

Kysymys: Yhteistyö ja kaupankäynti Suomen ja Venäjän välillä tulee lisääntymään lähivuosina merkittävästi.
Tulos: 36 % täysin samaa mieltä, 42 % melko samaa mieltä.

Kysymys: Pakollinen toinen kotimainen kieli kouluissa tulisi voida korvata jollakin muulla kielellä, jos oppilas niin haluaa.
Tulos: 50 % täysin samaa mieltä, 30 % melko samaa mieltä.

TAK Oy: Työnantajakysely 2008, Itä-Suomi. Venäjän kielen asema. (pdf-tiedosto)

Lue myös alla oleva uutinen!

Tohmajärvi ei saa vaihtaa ruotsia venäjään

9.2.2008

Opetusministeriö on hylännyt pohjoiskarjalalaisen Tohmajärven kunnan tekemän esityksen muuttaa ruotsin kieli valinnaiseksi peruskoulun 7. luokalla. Tohmäjärven kunnan tavoitteena on ollut tehdä tilaa venäjän kielen opinnoille. Tohmajärven kunta olisi kokeillut ruotsin kielen vaihtamista venäjän kieleen yläluokkien ensimmäisenä kielenä.

Lue Ylen uutinen

Kansanedustaja Hannu Hoskosen kirjallinen kysymys asiasta

Kokeilulla olisi opetusministeriön mukaan tutkimattomia vaikutuksia jatko-opintoihin ja mahdollisuuksiin työelämässä. Monet selvitykset kertovat, että Suomi tarvitsee enemmän venäjän osaajia. Tohmajärvellä tämä asia on todettu myös käytännössä.

Opetusministeriön toinen perustelu on vakiintunut kehäpäätelmä: peruskoulun pakkoruotsia perustellaan lukion pakkoruotsilla, lukion pakkoruotsia korkea-asteen pakkoruotsilla ja korkea-asteen pakkoruotsia kielilainsäädännöllä. Kielilainsäädäntö on kuitenkin epädemokraattinen. Lainsäädäntöä voidaan muuttaa.

Opetusministeriöllä ei ole perusteluja kielteiselle päätökselle. Opetusministeri Sari Sarkomaa on aikaisemmin lausunut julkisuudessa, että tällä hallituskaudella ei puututa ruotsin kielen asemaan. Perusteluja tälle opetusministeri ei ole kertonut. Oikea vastaus lienee: RKP on hallituksessa ja heittäytyisi hankalaksi.

Svenska nu: Valitse ruotsi!

5.2.2008

Svenska nu -verkosto on lähettänyt helsinkiläisperheille kirjeen, jossa kehotetaan, että lapset valitsisivat peruskoulussa ensimmäiseksi kielekseen ruotsin englannin sijasta. Kirjeessä sanotaan muiden muassa:
"Englannin osaaminen ei enää ole kilpailuvaltti, sillä sitä osaavat kaikki. Lapsellenne on mahdollisuus valita toisin ja aloittaa ruotsin kielen opiskelu varhain. Ruotsin kieli on enemmän kuin toinen kotimainen kieli, se toimii siltana muihin Pohjoismaihin ja tukee pohjoismaista identiteettiä."

Englantia osataan maailmalla parhaiten ja näin ollen englannin taitoa tarvitaan työelämässä eniten. Tämä tekee englannista nimenomaan kilpailuvaltin Suomelle ja jokaiselle yksilölle työmarkkinoilla, toisin kuin Svenksa nu:n kirjeessä sanotaan. Kieltä "toinen kotimainen" ei ole olemassa muualla kuin papereissa. Miksi jotain kieltä kannattaisi opiskella vain sen takia, että poliitikot ovat päättäneet antaa kielelle erilaisia nimityksiä? Ruotsin kieli toimii huonosti siltana muihin Pohjoismaihin, sillä ruotsia opetellut suomenkielinen ei yleensä ymmärrä mm. tanskaa. Englanti onkin vähitellen vakiintumassa yhteispohjoismaiseksi kommunikointikieleksi.

Mikä on "pohjoismainen identiteetti" ja miksi suomalaisten pitäisi omata "pohjoismainen identiteetti"? Miksi suomalainen identiteetti ei kelpaa Svenska nu:lle? Svenska nu:n yhtenä tarkoituksena näyttää olevan suomalaisten, suomen kielen tai suomalaisen identiteetin halventaminen. Jos Suomi on osa Pohjoismaita, on myös suomen kieli osa "pohjoismaista identiteettiä". Lisäksi pohjoismainen yhteistyö on menettämässä merkitystään suhteessa EU-yhteistyöhön, ja EU-maissa hyödyllisismmät kielet ovat tutkitusti englanti, ranska ja saksa.

Suomessa on noin 290 000 ruotsia puhuvaa jo valmiina, eli ns. suomenruotsalaiset. Ruotsin kieli ei täten ole suomenkieliselle yksilölle varsinainen kilpailuvaltti työmarkkinoilla, ei varsinkaan tulevaisuudessa, vaan kilpailuvaltteja englannin rinnalla ovat etenkin venäjä, saksa ja ranska.

Pakkoruotsi.net kannattaa kielten vapaata valintaa eli niiden, jotka ruotsia haluavat lukea, tulee saada lukea ruotsia. Svenska nu sen sijaan tuskin kannattaa kielten vapaata valintaa. Miksiköhän ei? Jos ruotsi on kilpailuvaltti, silloinhan oppilaat valitsisivat ruotsin myös vapaaehtoisesti. Ehkäpä Svenska nu -verkostoa hirvittääkin ajatus, että suomalaiset saisivat valita ihmisoikeuksien mukaisesti itse identiteettinsä "pohjoismaisen identiteetin" pakottamisen sijasta.

Ilta Sanomien uutinen

Svenska nu

Kunnissa kytee kielikatastrofi

11.1.2008

Näin otsikoi Opettaja-lehti 1/2008. Suomessa on enää kaksi kaupunkia, Helsinki ja Lahti, joissa on mahdollista valita A-kieleksi mikä tahansa seuraavista viidestä kielestä: englanti, ruotsi, saksa, venäjä tai ranska.

Muissa koluissa opetusta eri kielistä ei järjestetä, koska opetusryhmiä ei saada täyteen.

”Selitykseksi (kielten opiskelun vähenemiseen) on maailmalla tarjottu nykysukupolven pyrkimystä päästä opinnoistaan mahdollisimman helpolla. Kieltenopiskelu teettää kyllä työtä, mutta on hyvä muistaa, että kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena saa aina muun muassa kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä, (Raija) Airio toteaa.”

Kunnissa kytee kielikatastrofi

Suomesta tulossa kielipuolimaa

Tällä hetkellä melkein kaikki oppilaat lukevat englantia, mikä on myös järkevää englannin aseman huomioiden. Käytännössä siis saksaa, ranskaa tai venäjää lukeva joutuu lukemaan kolmea kieltä kahden sijaan. Ei siis ihme, ettei oppilaat ilmoittaudu näiden kielten kursseille, eikä opetusryhmiä saada täyteen.

Suomen kieltenopettajien liiton SUKOLin väistyvä puheenjohtaja Raija Airio myöntää siis, että kielten opiskelun teettämä työ kaventaa eri kielten opiskelua, mutta kuitenkaan hän ei ole valmis helpottamaan oppilaiden työtä. Oppilaiden työtä helpotettaisiin antamalla oppilaiden valita alussa mainittuja kieliä ruotsin tilalla. Airio kirjoitti keväällä 2007 Helsingin Sanomien yleisönosastolle kirjoituksen, jossa jopa ehdotettiin, että yo-kirjoituksiin pitäisi palauttaa ruotsin pakollisuus.

Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ajaa asiassa ennen kaikkea kieltenopettajien asemaa. Mitä enemmän kouluissa on pakollisia kieliä ja mitä useampia kieliä oppilaat lukevat, sen parempi on kieltenopettajien työllisyys. Artikkelissa myönnetäänkin, että valinnaisten kielten opettajilla on huoli työllisyydestä. Opettajilla on vaikeuksia saada tuntimääriään täyteen ja osa joutuu ottamaan opetettavakseen myös muita aineita.

Kuntauudistus pakottaa ruotsin kieleen suomenkieliset kunnat

9.1.2008

Kun Sammatti liittyy kuntauudistuksen myötä vuoden 2009 alussa Lohjaan, tulee Sammatissa suomenkielisten tienviittojen rinnalle ruotsinkieliset tienviitat. Sammatissa asuu joidenkin lähteiden mukaan viisitoista ruotsinkielistä. Lohjalaisista taas vain 4,2 prosenttilla eli noin 1 500 henkilöllä on äidinkielenä ruotsi.

Turun Sanomat: Sammatin asukkaille riittäisi suomen kieli

Turun Sanomat: Olemmeko matkalla Åboon?

Turun Sanomat: Kaksikielisten palvelujen laiminlyönti virkavirhe

Kumpikaan kunta, Lohja tai Sammatti, ei ole laissa edellytetyn vähemmistökielisten määrän mukaisesti kaksikielinen, mutta tästä huolimatta kummassakin kunnassa tulee olemaan kaksikieliset tienviitat.

Oma lukunsa on kahdella eri nimellä olevan paikan aiheuttamat haitat esim. autoilijoille ja hätäkeskusten toiminnalle.

Kuten Turun Sanomien artikkelissa mainitaan, hallitusneuvos Paulina Tallrothin mielestä yksikielisen kunnan, joka liittyy yhteen kaksikielisen kunnan kanssa, on huolehdittava kaikkien palvelujen saatavuudesta molemmilla kielillä. Muiden muassa koulutuksen, terveydenhuollon, vanhustenhoidon ja sosiaalipalvelujen on toimittava sekä suomeksi että ruotsiksi. Paulina Tallroth, joka on oikeusministeriössä yksi kolmesta vuonna 2004 voimaan tuleeen kielilain täytäntöönpanoa valvovasta virkamiehestä, tuo esille kielilainsäädäntömme järjettömyyden: Tallroth voi kielilainsäädännön nojalla vaatia täysin yksikielisesti suomenkieliseen kuntaan (kuten hän itsekin toteaa) ruotsinkielisiä palveluja.

Käytännössä edellinen tarkoittaa pakkoruotsia Sammatin kunnan työntekijöille, jotta he voivat palvella ruotsinkielisiä, joita ei ole olemassa.

Tämän jälkeen ruotsinopettajat kouluissa voivatkin sitten sanoa oppilaille, että ruotsia tulee osata, koska sitä tarvitaan Suomen työelämässä – esimerkiksi kaksikielisten kuntien viroissa, kuten vaikkapa Sammatissa tai Lohjalla.

Lue myös uutisarkisto:
Vuosi 2009   Vuosi 2008   Vuosi 2007   Vuosi 2006

 

Artikkeleita
muualta
Artikkeli-
kokoelma
Mielipide-
kirjoituksia
Eurooppalaisen Suomen kielipolitiikka
Kielivalinnat ja kielten opiskelu
Vuosituhat on vaihtunut...
Pienen pieni uutinen
Pakkoruotsia tyhmille suomalaisille
Varastettu ilo
Oppi kaksi-
kielisyydestä
Kuihtuvan puun strategia
In Finland, a battle of the tongues
Borde svenskan göras frivillig?

 

 
www.pakkoruotsi.net