Pakkoruotsi.net - Kielellisen demokratian ja sivistyksen puolesta  
 

Suomen kielipolitiikka, kielilaki, kaksikielisyys, pakkoruotsi

 
Etusivu
Pakkoruotsin ajajat
Pakkoruotsin perustelujen tarkastelua
Suomen työelämän tarvitsemat kielet
Onko Suomi kaksikielinen maa?
Suomen kielipolitiikka vs. demokratia
Kielten opiskelu kouluissa
Ruotsinkieliset kiintiöt kouluissa
Ketkä haluavat muutosta?
Keinotekoisen kaksikielisyyden kustannukset
Median sensuuri
Ruotsalainen Kansanpuolue
Miksi pakollinen ruotsi?
Kielikylpyopetus
Pohjanmaa
KIEPO-projekti
Vain toimimalla voit vaikuttaa!
Uutiset ja kannanotot
Linkit
Info
Yhteydenotto

 

 

Median sensuuri

Sensuuria mediassa ei voi huomata, sillä emme tiedä, mitä kaikkea media jättää julkaisematta.

Esimerkki: Turun Sanomien yleisönosastolla henkilö kritisoi Suomen kielilakia. Rkp.n vastine kirjoitukseen julkaistiin. Pakkoruotsi.netin kirjoittamaa vastinetta Rkp:n kirjoitukseen ei enää julkaistu. Tulos:
1) Kansa saa mielikuvan, että aiheesta ei ole sensuuria.
2) Kansalle jäi mielikuva, että kielilaki on laajan ja lähes yksimielisen parlamentaarisen päätöksenteon tulos (Rkp:n vastine jäi viimeiseksi, minkä ihmiset lukivat)

Myös mielipidetiedustelut voivat olla sensuuria, esimerkkinä Internetin vaalikoneet. Vaalikoneissa julkaistaan jokin kysymys, mutta siten että kysymys on todellisuudessa yhdentekevä itse asian kannalta.
Esimerkki: Helsingin Sanomien vaalikoneen kysymys presidentinvaaleissa 2006: ”Tulisiko tasavallan presidentin tukea ruotsin kielen asemaa Suomessa?” Mitä tämä kysymys kysyy konkreettisesti Suomen kielilainsäädännön ja pakkoruotsin suhteen? Ei oikeastaan mitään. Tulos: Kansa saa mielikuvan, että aiheesta ei ole sensuuria, mutta ei pysty todellisuudessa ottamaan kantaa asiaan.

Asioiden julkaiseminen voi siis todellisuudessa olla yksi sensuurin muoto. Julkaistaan, mutta julkaistaan valikoidusti ja ennen kaikkea aiheista, joita kannatetaan tai joista halutaan julkista keskustelua. Aiheita, joita ei kannateta tai joista ei haluta julkista keskustelua, julkaistaan valikoidusti.

STT julkaisi Suomen Gallupilla teettämänsä mielipidemittauksen vuonna 2003, jonka MTV3 uutisoi: "Niukka enemmistö säilyttäisi pakkoruotsin kouluissa." STT:n mielipidekyselyn kysymys, jota MTV3 ei ole julkaissut, oli Pakkoruotsi.netin saamien tietojen mukaan seuraava: "Miten suhtaudutte toisen kotimaisen kielen säilyttämiseen pakollisena oppiaineena peruskoulussa, jolloin suomenkielisessä koulussa tulee opiskella ruotsia viimeistään seitsemänneltä luokalta alkaen ja ruotsinkielisessä suomea? Pitäisikö toisen kotimaisen kielen säilyä pakollisena vai ei?" Kyselyssä 56 prosenttia kannatti toisen kotimaisen kielen pakollisuutta. Kyseessä ei siis ollut enemmistö, joka säilyttäisi ruotsin pakollisena kouluissa vaan enemmistö, joka säilyttäisi pakollisena toisen kotimaisen kielen, joka ruotsinkielisille on suomi.
MTV3:n uutisessa puhutaan pakollisesta toisen kotimaisen kielen opiskelusta, mutta todetaan heti perään, että ylioppilaskirjoituksissa kirjoitettavan pakollisen ruotsin osalta luvut kääntyvät toisin päin. Kysymystä ei siis esitetty suomenkielisille pakkoruotsista vaan suomen- ja ruotsinkielisille "toisesta kotimaisesta".

MTV Oy:n, johon kuuluu myös Subtv, omistaa Nordic Broadcasting Oy, jonka puolestaan omistavat puoliksi ruotsalaiset kustannusosakeyhtiö Bonnier & Bonnier AB sekä sijoitusyhtiö Proventus Industrier AB.

Oma lukunsa kokonaan on STT (Suomen Tietotoimisto), joka toimittaa ehkä suurimman ja keskeisimmän osan suomalaisen median uutisista. STT:n suurimmat omistajat ovat Alma Media (28,2 %), Sanoma Osakeyhtiö (23,1 %) ja TS-Yhtymä (21,0 %).

Otakantaa.fi oli vuonna 2000 avattu valtionhallinnon kansalaisfoorumi Internetissä, jotta kansalaiset voivat kommentoida hallinnossa käynnistyviä tai käynnissä olevia lainsäädäntöuudistuksia. Foorumin päämääränä oli saada hallinnon hanke- ja valmistelutyöhön kansalaisten suoria näkemyksiä, asiantuntemusta ja mielipiteitä, ja luoda uusia mahdollisuuksia kansalaisten ja virkamiesten vuoropuhelulle. Hankkeet otettiin Otakantaa-keskusteluun niiden valmisteluvaiheessa. Keskustelun avasi hankkeen vastuuvirkamies tai muuten hankkeen kanssa tiiviisti työskentelevä henkilö. Vuonna 2004 voimaan tullutta kielilakia ei laitettu aiheeksi Otakantaa.fi-foorumille, vaikka kielilakia valmisteltiin kaksi vuotta 2000 – 2002. Aiheeksi uusi kielilaki laitettiin foorumille vasta vuonna 2004, kun laki oli jo viety läpi eduskunnassa ja laki oli astunut voimaan.

Wikipedia on Internetissä oleva vapaa tietosanakirja, jota voi periaatteessa muokata jokainen. Wikipediaa pidetään luotettavana tiedonlähteenä. Wikipedialla on kuitenkin ylläpitäjät, jotka päättävät kunkin sivun lopullisesta sisällöstä. Wikipedian suomenkielisen version ruotsin kielen asemaa Suomessa käsitteleviä aiheita (kielilaki, pakkoruotsi jne.) ovat todennäköisesti muokkaamassa ennen kaikkea Wikipedian ylläpidossa olevat ruotsinkieliset henkilöt. Tiedot ruotsin kielen asemaan liittyvissä aiheissa pitävät kyllä paikkaansa, mutta tieto on valikoitua.

13.3.2006 Uutislehti 100 -lehden Internet-sivulla päivän kysymys kuului seuraavasti: "Pitäisikö Suomen olla yksikielinen?"
14.3.2006 Uutislehti 100 kirjoittaa: "Pahoittelemme lehtemme eilen julkaisemaa kysymystä, joka ei mitenkään edusta lehtemme linjaa.

Uutislehti 100 ja Helsingin Sanomat sekä TV-kanava Nelonen kuuluvat SanomaWSOY -konserniin.

SanomaWSOY-konserniin kuuluu myös Helsingin Sanomat. Helsingin Sanomain Säätiö myönsi vuonna 2007 Svenska nu -verkostolle 30 000 euron apurahan.

Lizette Alvarezin artikkelista 25.12.2005, jonka International Herald Tribune otsikoi "In Finland, a battle of the tongues" (artikkeliin linkki oikealla), kirjoitti Iltalehti pääkirjoituksen 28.12.2005 otsikolla "Kadehdittavaa tasa-arvoa". Iltalehti kirjoitti, että Suomessa on kadehdittava kielellinen tasa-arvo. Vaikka alkuperäinen artikkeli olikin suurelta osin tekstiä, joka jättää tulkinnan lukijalle, Iltalehti mitä ilmeisimmin tarkotuksenhakuisesti tulkitsi asioita niin, että artikkelissa olisi ihasteltu Suomen kielipolitiikkaa. Iltalehti käänsi siis päälaelleen artikkelin punaisen langan, joka tulee esille seuraavassa kappaleessa: "Riitta Uosukainen, a former speaker of the Finnish Parliament, argues that some of today's laws go overboard. "People in Finland don't want to take rights away from Swedish speakers," she said. "It's in our Constitution. We are proud of it. But Finnish speakers don't want to be told that they must learn Swedish. Finnish people also have rights." Suoria lainauksia alkuperäisestä artikkelista Iltalehdessä ei ollut.

Hufvudstadsbladet käyttää kielipeliä kirjoittaessaan suomalaisista. Finska/finne-käsite on varattu negatiivisten uutisten yhteyteen ja finländska/finländare positiivisiin uutisiin. Esim. finska barn lihavia, mutta finländska koululaiset menestyvät hyvin PISA-tutkimuksessa.

Ruotsinkieliset rahastot jakavat rahapalkintoja oman mediansa tiedonvälittäjille keskustelun ylläpitäjinä. Mistä nämä ruotsinkieliset mediat keskustelevat päivittäin, mihin ne keskittyvät? Siihen kuinka suomenkieliset eivät suostu palvelemaan ruotsinkielisiä tarpeeksi rivakasti ja kuinka suomenkieliset voitaisiin velvoittaa pakottamaan itse itsensä parantamaan palveluaan ruotsinkielisille. Kuitenkin ruotsinkielinen lehdistö saa lehdistötukea suhteettoman paljon verratuna suomenkieliseen lehdistöön.

Yleisradion TV2:n Suomi puhuu -ohjelmassa käsiteltiin 27.4.2005 kieltenopetusta, lähinnä ruotsin ja suomen kielen pakollisuutta. TV-ohjelmassa ja varsinkin Suomi puhuu -verkkosivuilla ylivoimaisesti suurin osa - ehkä noin 90 % - vaati kieltenopetukseen enemmän vapaaehtoisuutta, suurten kielten aseman vahvistamista ja ennenkaikkea pakkoruotsin poistamista.

Kun Suomi puhuu -verkkokeskustelu oli ollut jonkin aikaa auki, kirjoittivat Syd-Österbotten –lehden päätoimittaja Bjarne Smed ja Finlandsvensk samlingin toimminanjohtaja Hans Göran Rosenlund kirjoitukset lehteen, joissa he vaativat koko Suomi puhuu -ohjelman lopettamista ko. verkkokeskustelun takia. Samana päivänä Suomi puhuu -ohjelman verkkosivu kielikeskustelusta suljettiin. Oli myös olemassa huhu, että myös muut ruotsinkieliset vaikuttajat olisivat ottaneet Yleisradioon yhteyttä keskustelusta, joka käytiin pakkoruotsi-aiheen ympärillä.

Suomi puhuu -verkkosivulla luvattin kuitenkin, että keskustelun parhaat kommentit tulevat verkkosivulle nähtäväksi lähiaikoina. Kun parhaat kommentit ilmestyivät 22.5.2005 verkkosivulle, oli asiat käännetty päälaelleen: keskusteluun osallistuneiden kommenteista oli esillä vain muutama ja 2/3 osaa näistä niitä, jotka näkivät ruotsin kielen jollakin tapaa positiivisena asiana.

 

- Lue myös erillinen sivusto: Kielipoliittinen sensuuri Suomen mediassa

- Kielilaki, käännössopimus, sanomalehdet, tiedotusvälineet

- Joitakin lehdistön omistajia: Kenen äänellä lehdistö puhuu?

 

 

Artikkeleita
muualta
Artikkeli-
kokoelma
Mielipide-
kirjoituksia
Eurooppalaisen Suomen kielipolitiikka
Kielivalinnat ja kielten opiskelu
Vuosituhat on vaihtunut...
Pienen pieni uutinen
Pakkoruotsia tyhmille suomalaisille
Varastettu ilo
Oppi kaksi-
kielisyydestä
Kuihtuvan puun strategia
In Finland, a battle of the tongues
Borde svenskan göras frivillig?

 

 
www.pakkoruotsi.net